Mitä ihminen toivoo, kun hän toivoo lasta? Miksi synnyttämisen prosessista puhutaan niin vähän? Mitä tarkoittaa vanhempien keskinäinen tasa-arvo? Miten lastenkirjat auttavat isiä ja äitejä käsittelemään omaa vanhemmuuttaan? Miksi on helpompi ymmärtää naisten kärsimystä kuin heidän nautintoaan ja onneaan? Miltä näyttäisi yhteiskunta, joka olisi järjestetty hoivan syklien mukaan?

Esseeteoksessa syvennytään hoivaan ja äitiyteen feministisinä kysymyksinä sekä omakohtaisesti että yhteiskunnallisten ajattelijoiden kanssa keskustellen. Samalla arkinen uurastus ja kehollisuus ovat jatkuvasti läsnä. Kirja on ympäristökriisin aikaisessa maailmassa yli lajirajojen laajeneva puheenvuoro hoivan, välittämisen ja rakkauden puolesta.

”Ensimmäisenä vauvavuotenani haaveilin kahdesta asiasta: unesta ja vallankumouksesta.”

”Hoivan radikaalius on siinä, että se asettaa toisista välittämisen uusliberaalin pärjäämisen ja mukana roikkumisen edelle.”